Vastaus kysymykseen että missäs tilassa se uusin leffa on:

Kyllä kyllä kyllä, ”The Curse of the Witches Blood” -elokuva valmistuu. Itse asiassa se voisi valmistua ihan alle kuukaudessa, mutta siihen tarvitsisin kuukauden stressitöntä aikaa jolloin voisin vain keskittyä sen tekoon. Avataanpa aihetta hieman, niin ehkäpä sen jälkeen ymmärrätte paremmin mikä siinä oikein kestää…

Tällä hetkellä (tätä tilaa on kestänyt jo aika pitkään niin kauan kuin olen ollut päätoimisena yrittäjänä toista vuotta) joudun taistelemaan joka helvetin pennistä maailmalta, että saan perheeni ruokittua. Se tarkoittaa sitä että joudun priorisoimaan ajankäyttöni niin, että se asia joka ei tuo nopeaa rahaa käyttöön, siirtyy niiden juttujen tieltä, joilla saan ostettua perheelleni ruokaa. Laskuja on pinossa noin 2.500euron edessä ja about puolet ulosottokelpoisa. Tilillä on rahaa 3 euroa, joten yhtälö on selvä. Jos saan jostain revittyä edes 20 euroa elämiseen ja laskujen maksuun tai vaihtoehtoisesti istuttua koko päivän elokuvan edessä edistääkseni sen valmistumista, niin mitä luulet että teen? Olkoonkin että itse elokuva on varmasti tuottoisa ja sillä maksaa laskuja pitkän aikaa verrattuna vaikka t-paitojen tekoon kun se valmistuu, mutta sitä ennen on vaara menettää luottotietonsa, joutua taivasalle ja kuolla nälkään jos keskittyy vain tuohon pitkän ajan unelmaan.

Paine on järjetön. Firma täytyy saada pysymään hengissä ja mieluummin niin, että sen saa kannattamaan niin nopeasti kuin ikinä. Nyt sillä elää nippa nappa, mutta panostamalla siihen siitä voi saada ihan kelvollisen palkanmaksajan 1-3 hengelle lähivuosina. Mutta se ei tule ilmaiseksi. Tällä hetkellä se tarkoittaa parikymentuntisia työpäiviä ja 5 päivän työviikoista ei voi edes unelmoida. Osa-aikatöitä teen aina kun siihen on mahdollisuus ja niitä on tarjolla. Muuten ei selviäisi. Firman tuloista suuri osa tulee mm. t-paidoista tätä nykyä. Jos kuvittelet että taas se Sami harrastaa siellä ja suunnittelee paskoja t-paitoja ihan vaan omaksi ilokseen, niin pieleen meni. Koetan vain pysyä hengissä! Arvatkaapa kuinka paljon vituttaa tehdä töitä esim. 10 tuntia raahaamalla kassikaupalla tavaraa johonkin tapahtumaan ja illan kokonaismyynti on alle 5euroa! Siltikin niihin tapahtumiin voi ja kannattaa mennä, sillä toisen illan aikana saakin jo sitten YEL:it ja auton kuukausilyhennyksen kasaan. Koskaan ei tiedä etukäteen miten kauppa käy. Moniko teistä olisi valmis tähän – lapaa ylös?

Takana on myös vuoden kestänyt oikeusjuttu, joka oli omiaan lisäämään stressiä. Siitä en avaudu nyt sen enempää, mutta varmaan joskus kun kirjoitan seuraavan kirjani, niin siihenkin pureudun. Ja kyllä, minulla on vielä unelmia että saan tehtyä paljon luovaa työtä elämäni aikana, vaikka nyt onkin kohtuullisen synkkää.

Entäpä jos pistäisin firmani kiinni ja menisin jonnekin muualle töihin – ainakin elokuva alkaisi taas etenemään. Niin ja samalla heittäisin vuosien työn roskikseen koskien Horror-Shoppia ja eläkevirkani? Olen lopen kyllästynyt YT –kierteisiin ja siihen että joka hetki saa olla kusessa työpaikkansa puolesta. Sitä paitsi pian 44- vuotias rupeaa olemaan niissä töissä mitä olen tehnyt melkoinen kehäraakki. Jos työnantajalla on valittavanaan alle kolmekymppinen nälkäinen myyntimies, joka tekee duunit puolella palkalla, niin mikä mahtaa olla lopputulos – ei tässä ole edes paljoa vaihtoehtoja, jollei sitten lähde harjanvarteen tai SIWAn kassalle. Tosin niihinkään en taida päästä, kun hakijoita piisaa jonoiksi saakka…

Sananen muista paineista. Joku voi sanoa, että säästät jostain muusta ja sillä tavalla voit keskittyä leffan tekoon. Kertokaahan mistä säästää. Jalassa on saatana kymmenen euron lenkkarit joista näkyy pohjista läpi. Toisaalta positiivista tässä on se, että pysyy kosketuksissa Äiti Maan kanssa. Jos oikein säästää, niin kuukauden päästä voi ostaa uudet tarjoustalosta. Itsellä ei ole varaa edes syödä lämmintä ruokaa joka päivä, että muu perhe voi elää normaalia elämää. EI puhettakaan että olisi varaa osallistua edes ystävien syntymäpäiville. Ei kehtaa mennä ilman lahjaa, saatikka sitten istumaan muiden seuraan ja tilata jäävettä, selitellen että on ”laihiksella”. Sosiaaliset suhteet kärsivät muutenkin helvetisti, kun vanhat työkaverit kutsuvat syömään lounastauolla, mutta se 9euroa, minkä joutuisi sijoittamaan buffet pöytään on kolme kertaa enemmän kuin se mitä tilillä on (ja sillä rahalla ostaa Lidlistä neljäksi päiväksi ruuat duuniin).

Ja ei, en minä hae tällä kirjoituksella sääliä, sillä kaikesta huolimatta olen kohtuullisen ylpeä ihminen – haluan vain että ne jotka ihmettelevät sitä missä leffa viipyy ymmärtävät tilanteeni. Apua leffan tekemiseen on onneksi saanut. Aina sitä ei muista, tai edes jaksa pyytää kun on niin finaalissa. Välillä mennään sellaisissa pohjamudissa, että 90% tuntemistani ihmisistä löisi hanskat tiskiin ja toteaisivat että antaa saatana olla. Valtaa epätoivo ja masennus. Sinne ei kuitenkaan auta jäädä rupemään, vaan sieltä on pakko taistella itsensä ylös kerta toisensa jälkeen.

Leffa valmistuu ja piste. Olen sen velkaa kaikille mukana olleille. Itse asiassa se on lähes valmis. Värinmääritykset ovat silausta vaille valmiita. Musiikit on nipussa, samoin dialogit, eli helmi-maaliskussa pitäisi mennä Tampereelle miksaamaan se lopulliseen muotoonsa. Miksi vasta sitten? No kun vittu ole varaa ajaa Tampereelle edes takaisin jos sinne ei ole jotain keikkaa tiedossa, jolla saisi polttoainerahat kasaan. Ihan helvetin hassua. Ennen sitä mietti onko varaa lähteä kesällä Aasiaan tai pitääkö tyytyä Eurooppaan. Nyt miettii voiko ajaa Tampereelle vai pitäisikö odottaa ensi kuuhun, jos silloin olisi parempi taloudellinen tilanne. Kuulet varmaan jo naurua täältä suunnalta kun oikein pinnistelet.

Jos sinulla on hurja kiire elokuvan kanssa, niin tehdään sitten niin, että käyt pudottamassa postilaatikostani ruskean kirjekuoren, jossa on sisällä 4.000euroa. Sillä rahalla maksan rästissä olevat laskut, ruokin perheeni ja maksan laskut kuukauden ajan. Siten pystyn keskittymään vain ja ainoastaan elokuvan valmiiksi saattamiseen kuukauden ajan. Lainan ottaminen ei tule valitettavasti kyseeseen, sillä velkataakka on jo tarpeeksi suuri ja lainoilla on se paha tapa että ne pitää aina maksaa takaisin (tätä kierrettä kun ei ole enää varaa syventää missään määrin). Jos tätä et pysty tekemään, niin sitten koetat ymmärtää tämän tilanteeni ja odotat kiltisti sen valmistumista – en minä tarvitse enää yhtään enempää stressiä. Tässä on jo enemmän kuin moni pystyisi kestämään ja säilyttämään järkensä.

Ps. Tietenkin se ilahduttaa että ihmiset kyselevät milloin elokuva valmistuu. Se tarkoittaa sitä että sitä odotetaan

Ps: Jos et edelleenkään tajua pointtiani ja sitä, miksi elokuvan valmistuminen kestää, niin koetan saada jostain kerättyä pulloja sen verran, että voin ostaa pienen kerän rautalankaa ja vääntää siitä sinulle rautalankamallin